2.
2
Reply
sunnuntai
RÄNTNTTÄTÄTÄ.
Äänestin tänään. Tuntui hölmöltä, koska mua ei totta puhuen kiinnostanu koko juttu ja mielessä kävi että miksi äänestää, tuskinpa omalla äänellä mitään vaikutusta mihinkään on. Noh, jos kaikki miettis noin nii sitte ei paljoo vaalit menis nappiin, eli ihan sama.
Katsotaan miten käy. :)
I don’t know what’s going on,
I just hope everything is ok.
it’s finally over
Jeppisjeboulis, vihdoinkin elämässäni tapahtuu monenlaista asiaa ja tapahtumaa ja hyviä sellaisia! Pääsen tuulettumaan perusduunistani muihin hommiin ja täytyy myöntää, että se tekee toooooodella hyvää, aloin pikkuhiljaa kypsymään tuohon postipaten hommaan.
Tällä hetkellä kaikki tuntuu rullaavan paremmin kuin koskaan. En oo tuntenu tälläsii viboi varmaan puoleentoista vuoteen, huisia! Eilen, maanantaina (16.1) koettiin kuumottavia hetkiä kun Knife Partyn liput tulivat myyntiin 17:00. Olin idioottina jo Lippupalvelun myyntipisteen vieressä 16:58, kunnes tajusin että Tiketti niitä lippuja myy.. Epätoivon partaalla hyvän ystäväni Miron kanssa sitten mentiin tuhatta ja sataa Vantaan Jumbosta kohti lähimpää Tiketti-pistettä johon autolla kurvais helposti, olipa se sitten Tapiolassa asti. Jo ennen kuin kello näytti 17:10 niin liput olivat varattu loppuun ja paniikki iski, lipuille tulisi muina päivinä korkeampi hinta, jos niitä edes riittäisi ja ei tässä tuleen jäädä makaamaan kun kymmeniä ylinopeussakkoja uhaten kohti Tapiolaa kurvailin. Soitin sitten Tiketin aspaan ja yritin sieltä käsin lippuja itelleni varata ja viiden minuutin jonotuksen jälkeen siellä vastattiin “eioota”. Hetken sinniteltyäni ja höpöteltyäni puhelinlangan toisessa päässä olevan neitosen ympäri, hän jaksoi kärkkyä josko niitä lippuja vapautuisi. Kaksi minuuttia ja ne kauniit sanat; “Eetu, sua tais lykästää” ah. Liput oli varattuna ja ne piti enää vain noutaa, tässä vaiheessa uskalsin päästää jo kaasusta irti ja en luojan kiitos menettänyt korttiani tällä matkalla. :D
Mitään muuta kovin jänskää ei elämässäni ole tapahtunutkaan, käyn vaan jotain sisäistä tunteiden myrskyä, mutta se nyt on pientä.. No ei ole, mutta siitä joskus toiste sitten lisää. :)
Pointti se, että; elämä hymyilee ja ja ja ja jes!
talvi + I/II astuu armeijan harmaisiin
It’s winter,
pakkaset paukkuu ja ulkona on jopa LUNTA, vautsi! Eletäänhän me kuitenkin jo tammikuun kahdeksatta päivää.. Eli, yli viikko jo ihmetelty tätä vuotta, onko mitään jäänyt käteen? En osaa sanoa, odotan vain kuin kuuta nousevaa että saisin lopettaa työni siellä missä niitä nyt väännän ja sinne ei tarvitseenää herätä kuin kahdeksan kertaa, huh.
Noin vuosi sitten olin samassa tilanteessa missä hyyyvin moni tuskaileva nuori tällä hetkellä, olin aikeissa astua armeijan palvelukseen. Muistan viimeiset päivät hyvin hämärästi, sen voin vain sanoa, että yllä leijaili suuri megalomaalinen vitutus. Ei ei ei ja ei, oli mielessä se mukava aamu kun heräsin 06:30 herätyskellon soitantaan ja valmistauduin lähtöön Helsingin rautatieasemalle, sieltä sitten junalla Kouvolaan ja niin edelleen.
Oltiin parin kaverin kanssa sovittu että törmätään rautatieasemalla ja siellä oltuamme, ympärillä näkyi lähinnä vain nuoria kavereita hermostuneiden ilmeiden kera ja välillä saattoi kuulla jotain hermostunutta naurahdantaa. Totuushan oli, että kaikilla meillä siellä oli paskat housuissa. Jokaisen isobroidit ja kaverien kaverit olivat sepittäneet kaikki mahdolliset kauhutarinat ja niillä kauhukuvilla sitten mentiin. Kutsuntatilaisuudessa kaikille Vekaranjärvelle meneville jaettiin lippu joka kelpasi mihin tahansa VR:n junaan joka menee Kouvolaan tai siitä ohi. Me hypättiin siinä aamuysin pintaan siniseen neuvostoliiton aikaseen romuun, joka ei luonnollisesti antanut yhtään parempia viboja. Kouvolassa juna lähestulkoon tyhjeni ja isoin joukoin nuoria janttereita käveli tilausbusseihin jotka veivät meidät sitten Vekaranjärvelle. Viimeistäänkin tässä vaiheessa olo oli pelonsekava ja ne paskat tosiaan oli siellä niitä nallepuhpoksereita koristamassa.
Jos tätä tekstiä koskaan lukee kukaan, joka on astumaisillaan tai juuri astunut palvelukseen, tietää varmaan varsin hyvin mistä puhun. Otan osaa kaverit, koittakaa pärjätä. Hyi helvetti.
Muuta updeittiä? Eipä kai, tukka leikkaantui ja näytän 12 vuotiaalta taas, jee!
Ja ainiin, tarkemmin kun mietin ihka ensimmäistä viikkoani vuodelta 2012, pakko myöntää että se on tähänastisen elämäni parhaimpia. :)
Hauskaa pakkastelua, näyttäis siltä että pakkasia piisaa vielä loppuviikolle asti! :)
what kind of music do i even listen
Vau!
Mä kun luulin ettei tätä blogintynkää KUKAAN lue, paitsi yksi henkilö mun lisäkseni, mutta jossain piilee näköjään jotain salaisia seuraajia – ainakin yksi minulle tuntematon! Nimittäin jotain suurta ja hienoa tapahtui tänään, multa kysyttiin täältä millaista musiikkia kuuntelen. Onpas jännää, eka kysymys johon vastata! Jee!
Noh, asiaan: mulla ei oo mitään pysyvää musalistaa mitä kuuntelen, en juuri fanita mitään tiettyjä bändejä tai artisteja, mutta tietynlainen musiikkityyli ja sitä kautta tietysti bändit soivat aina aika-ajoin enemmän ja vähemmän. Nyt jo hieman pitempään on korvieni välissä jumputtanut dubstep, drumstep, drum’n'bass ja muu elektroninen äänimeteli. Ollaan kavereiden kanssa omaksuttu tämänkaltainen musa mieleiseksi viime kesänä kun sitä tuli popitettua täysillä missä ikinä vaan musiikkia saimme soitettua. Nyt tämä vaihde on jäänyt hyvinkin tiukasti päälle ja samoilla linjoilla mennään edelleenkin. Oon koonnut jo kohta vuoden päivät Spotifyyn soittolistaa missä on aimo lista meikäläisen korvaa ja mielihyväkeskusta miellyttäviä kappaleita, ja kyllä, ne on niitä täysillä soitettavia bassojumputuksia. :) Yllättäen kaveritkin ovat siihen subscribettänyt, joten olkaa hyvä, lista on julkinen ja sitä pääsee vilkuilemaan täältä. Päivittelen listaa aina välillä kun löydän uusia helmiä joten jos listan anti miellyttää niin seuratkaahan toki. :)
Kovasti kolahtaa juuri tällä hetkellä (tammikuu 2012) Trivium ja metallimusiikki muutenkin. Viime vuosi päättyi mulla kevyempään musiikkiin kun tuli kulutettua loppuun esimerkiksi tuo Coldplayn viimeisin pitkäsoitto, joka oli muuten aika heikko esitys Viva La Vidan jälkeen, sääli. Mistähän se muuten johtuu, että just tiettyinä hetkinä tai aikoina tulee sellanen olo et nyt just tää biisi tai muuten vaan musiikkityyli uppoaa? Jos joku tietää, vois kertoa. :)
Mua masentaa et näis ei oo kuvii kovinkaan usein näis mun posteissa, mutku en viittis kauheesti käyttää mitää googlen tarjoamaa satoa ja sit ite en omaa mitää järkevää kameravärkkiä jolla ottaa jotain kuvituskuvaa. Noh, pitää keksii jotain.
Kiitos tältä erää,
poks!
ps. Spotifystä vielä sen verran että luojalle kiitos siitä, että kyseinen ohjelmisto on olemassa<3 Ilman sitä ei pääsis tutustuu uusiin biiseihin ja mielenkiintoisiin artisteihin. Puhumattakaan sen käytettävyydestä muutenkin, maksan ilomielin siitä premiumista kun saan popittaa ilman mainoksia ja parhaalla laadulla, jopa puhelimeni kautta ja missä päin maailmaa vaan. Ah. Suosittelen, todellakin. Ite epäröin tosi kauan sitä premiumin ostoa, mutta kerran sen hankin ja nyt maksan siitä joka kuukausi erittäin mielelläni. :)
Jouluhässäköinti ja uusivuosi takanapäin
Noniin!
Vihdoinkin ne vuoden “kohokohdat” ovat takanapäin. Pitkä ja tapahtumarikas vuosi pääsi loppuunsa. Murehdin turhaan lahjahankinnoista, kaikki meni ihan parhain päin. Ilmeisesti mäki olin ollut kilttinä kun sain sitte kaikenlaista kivaa, kuten suklaata, leffalippuja, lahjakorttia, pelin Xboxille ja rahaa. Oli muutakin, muttei niit kaikkii voi muistaa just nyt. :) Sain myös ehkä parhaan lahjan koskaan, sain mahollisuuden tutustua erääseen superfantastiseen ihmiseen. Joulu on kai sitä ihmeiden aikaa. :) ps. aika geisti sanottu?
Tosiaan, jouluaatto meni luonnollisesti herkutellessa, niistä herkkuruoista tosiaan tänne avauduin muutamaankin otteeseen.. :D Noh, sitä kaikkea tuli mätettyä sitten niin, että pari päivää sai kävellä ihan turvoksissa.. Mut hei, ei se mitään, joulua vietetään kuitenkin vain kerran vuodessa!
Muiden ihmisten vietellessä väliviikkojaan lomilla koulusta ja töistä, minä luonnollisesti jatkoin raatamista. Toivoin aikaisemmassa tekstissäni, että josko töissä hiljentyisi ja niin kävikin, tosin jouduin tuuraamaan erästä toista joka jäikin odotettua aikaisemmin isyyslomalle ja tietysti tämä tuurattava reitti onkin melko syvältä. Ajelin tuota kesällä ja se sisältää iloisesti erilaisia yrityksiä jolle pääsee kantamaan postia ja paketteja.. Päivät kestävät yhdeksän tuntia ja aina kun kotiin pääsee, on valmis leviämään siihen paikkaan ja heräämään seuraavan kerran aamulla. PLAA. Onneksi, luojalle kiitos tätä kakkaa joutuu kestämään vaan enää reilut pari viikkoa ja mulle tulee muita hommia, tämä motivoi. :)
Väliviikko nyt jäi huilimatta ja uuteen vuoteen sännättiin sitten melko väsynein fiiliksin, tottakai menin ja ostin sitten vähän raketteja (enhän voi lopettaa perinnettäni..) ja ammuskeltiin niitä sitten kavereiden kanssa samalla kun vietettiin iltaa tuttavallamme Askistossa. Ilta päättyi sitten todella randomisti kun eksyimme Helsinkiin ja sieltä oitis takas Vantaalle ja.. noh.. Ilo ja riemu olivat matkojen aikana kadonneet, joten päädyimme tylsästi meille “jatkoille”, eli nukkumaan. Toisaalta, ihan hyvä näinkin. Miks suotta vetää pää täyteen ja olla muistamatta vuodenvaihteesta mitään, tää oli kivaa vaihtelua. Mun piti muutenkin olla seuraavana aamuna freshinä, tai päivänä oikeestaan, mutjoo, kun olin sopinut tapaamisen erään henkilöisen kanssa!
Käytiin tämän erään henkilön kanssa vilkaisemassa 50/50 niminen elokuva tuota uuttavuotta seuraavana päivänä. Tämä oli niitä erikoisia elokuvia jotka yllättävät täysin, en osannut odottaa tuollaista tarinaa. Toisaalta, ihan mukavaa vaihtelua ja olihan se sitten taas näitä leffa”helmiä”,jotka koskettivat sydäntäni sen verran, että kyynelhän siinä meinasi tulla.. Onneksi olin MIES ja pidätin suruntunteet ja pokerface pysyi coolisti yllä. :-D Mulla oli ehkä parasta leffaseuraa ikinä, tarina on pitkä ja sitä en tänne nyt kerro, mutta erityisen eeerityisen erityinen ja mukava ihmispersoona on elämääni värittänyt viime viikkoina. Vihdoinkin pääsin hänet tapaamaan, juurikin klassisesti elokuvan merkeissä ja vou, oon megahäppi. Nojoo.
2012, en osaa vielkään sisäistää tota, mut ehkä kesään mennessä sitten. :) Pitäkää kliffaa ja voisin palailla vähän mielenkiintoisempien aiheiden merkeissä mahdollisimman pian.
Eetu
lahjajuttuja ja sen semmosta
Jeejee päätin sitten käyttää edes pienen hetken hyödyksi tästä sunnuntaipäivästä ja kipasin postiin hakemaan pakettini jonka puljunetistä tilasin.
Tosiaan tilasin sieltä sitten faijalle joululahjan ja heräteostoksena itelleni pekonihuulirasvaa :-D koska pekoni<3
Ja nyt kun tosiaan kokeilin tätä huulirasvaa niin hyi………… Ei tätä voi käyttää. Tää haisee tosi vastenmieliseltä ja tää on viel tälläst rasvaa mikä on surkeimmasta päästä. Tää tekee tehtävänsä jos sitä laittaa tosiaan sen kolmen sentin kerroksen huulille, mut sit tää haisee naapuritorppaan asti ja saa kaikki voimaan pahoin. Tää kyllä muistuttaa pekonia tai jotain lihatuotetta tää tuoksu, mutta hyvin etäisesti. Tää “tuoksu” on lähinnä hyvin kemiallinen ja omaa jotain hyvin vastenmielistä, pthyi!Onneks tähän ei oo menty lisäämään jotain keinomakua. :D Mut pakko tätä on kai käyttää kun kerta tuli hankittuakin, ehkä kuitenkin vaan kotioloissa ettei jengi kelaile tuol et oon joku redneck teurastaja ja haisen lihalle 24/7.
Nyt kun isukin lahjakin pamahti postitse niin lahjahankinnat done. Puuttuu enää hirvee paketointiruljanssi, jota en halua edes aloittaa.. Oon puhunu siit jo mont kertaa mut ei, en pysty, en tahdo. Tulkaa joku paketoimaan, pliis? Palkkioks voidaa sopii kaks joulupiparii mitkä leivoin tos viime viikolla!
Vitsit muuten kuinka ahistavaa onkaan kun kaikki sukulaiset mummoista naapurin hämähäkkiin kyselee mitä toivot pukilta lahjaksi ja tosiaan kun en toivo tavallaan mitään mut silti kyl mulle lahjat kelpais… ÄRR. Oon sitte joutunu heittää ilmoille jotai näit iha klassisii kuten leffalippuja ja lahjakorttii sinne tänne ja tietty suklaata….=) Mut saa nähä mitä villasukkaa sielt tulee vuosimallia 2011..
Timeline
Bongasin parilla ihmisellä facebook-päivityksen liittyen siihen jo niiin kauan puhuttaneeseen Timelineen ja päätin nyt sitten ottaa sen itellekin käyttöön. Mulle oli vähän epäselvää mistä koko timelinessä oli kyse kun se ensimmäisen kerran julkaistiin, kuulin vaan negatiivista kommenttia kaikilta ja en jaksanu siihen paneutua ennen kuin se oikeasti tulee julki. Nyt sitä hetken selailtuani ymmärrän kyllä täysin mistä ihmiset ovat puhuneet, se tosiaan näyttää kaiken sun Facebook historiasi aikana tapahtuneen yhdellä sivulla. Rupesin sitten hieman huolissani selaamaan muutaman vuoden takaisia tekemisiäni ja ei sieltä onneksi mitään kovin kummoista löytynyt, lähinnä jotain typeriä tilapäivityksiä joita sitten piilottelin. Epäselväks mulle kyllä jäi, että milloin toi lopullisesti tulee kaikille ja tuleeko mut kai se on pakollinen, siihen voi nyt jo tutustua ja tosiaan piilotella tarvittaessa jotain ja sitten parin viikon päästä aktivoimisesta se todella tulee kaikille näkyviin. Jos sen haluaa aktivoida jo nyt niin www.facebook.com/timeline
Uusivuosi
Huomasin ilokseni että postista oli joulumainosten lomassa tippunut myös ilotulite-esite. Olin unohtanut koko homman joka on minulta hieman outoa, koska olen aina ollut tosi fanaatikko näiden rakettiostosten suhteen. Muistan aina nuorempana odottaneeni ilotulite-esitteitä kuin kuuta nousevaa ja siksi joulukuu olikin paras aika vuodesta kun ensin tuli joulu ja sen jälkeen uusivuosi ja sitten pääs aina ammuskelemaan ties mitä rakettiviritelmiä. Ilmeisesti tässä on taas yks merkki täst aikuistumisesta taas kun en edes osannut odottaa näitä rakettijuttuja vaikka tiedostin varsin hyvin uudenvuoden lähestymisen! Vanhaan tuttuun tapaani sitten innostuin täysillä kun tuon esitteen sain kätösiini.
Muistan nuorempana selailleeni eri liikkeiden esitteitä ja miettineeni ahkerasti hintoja ja rakettien näyttävyyttä ja hienoutta. Jokainen rakettiesite oli aivan riekaleina viimeistään sinä päivänä kun niitä raketteja lähdettiin ostamaan (ja ne piti aina saada ekana päivänä kun ne tuli myyntiin ettei ne parhaat vaan loppuisi!!). Nyt kyllä muistelen noita hetkiä pienellä huumorilla, mutta silti nyt hipelöin tätä lehtistä aivan samalla tavalla kuin silloin aikoinaan.. Ja valkkasin jo parit mitä ostan, pakkohan näitä on ostaa tänäkin vuonna, huolimatta siitä, että poltan tässä vain rahaa menemään :D vanhojen muistojen kunniaks. ah.
Kohta kun siirrymme vuoteen 12 niin ei taas ole mitään odotettavaa, elämä tuntuu tyhjältä ja turhalta. Joulu on se vuoden kovin kohokohta, silloin on hirveä loppurutistus kiireen keskellä ja siihen valmistaudutaan jo monta kuukautta aikaisemmin. Lyhyessä hetkessä se onkin oh ja juhlistamme uuden vuoden alkua, sitten.. Ei tapahdu mitään taas vuoteen. Hm. Noh, on meillä onneks pääsiäinen ja muut turhat pyhät jolloin saa vapaata töistä ja koulusta ja ties mistä, jee!=) Mut joo, koitetaan nyt selvitä tää joulu eka.
Kemiallisen pekonin huuuruissa jatkan elämääni taas, adios
aikuisen ihmisen velvollisuus
Vautsi, nyt se sitten tipahti postiluukusta, nimittäin ilmoitus mun äänioikeudesta seuraavissa presidentinvaaleissa!
En nyt tiedä miten tähän pitäisi suhtautua. Oon aina ollu tosi huono seuraamaan meijän maan poliittisia asioita ja vaikka eduskuntavaaleissa sainkin äänestää ei se tuntunut edes niin kummoiselta, tämä tosin on jo astetta isompi juttu. Oletan että seuranani on moonen monta muuta nuorukaista jotka ovat täysin pihalla siitä ketä äänestää. Onhan noita ehdokkaita se muutama, mutta tuntuu nyt jo lähes turhalta äänestää niitä vähemmän esillä olevia kun todennäköisesti tämäkin presidenttikisa rajoittuu muutaman suositun nimen väliseksi mittelöksi. Täytyy varmaan täytellä muutama vaalikone ja katsoa kuka ehdokkaista sopisi parhaiten itselleen.
Ei siitä sen enempää, missä se lumi on hei? Ihan oikeesti :l tätä kirjoittaessani on joulukuun 17. päivä ja joulukalenteri on jo lähes kokonaan tuhottu, eikä lunta. Vanhoina hyvinä aikoina kun minulla oli synttärit (24.11) niin maassa oli jo lunta, jopa metrikaupalla.. puhun siis noin kymmenen vuoden takaisista ajoista, mutta silti. Muutama viikko synttäreistänikin on jo kulunut ja maassa näkyy vaan mutaa ja paskaa, tosi nihkeetä. Ei tässä joulutunnelmaa saa mistään muualta kuin kaupoista joissa nämä aina niin ihanat joulurallatukset soivat ja ihmiset säntäilevät paketoitujen pakettiensa kanssa ympyrää. Pitää tosissaan toivoa, että jouluaattona olis edes VÄHÄN valkoista. Sääkarttoja voi nyt jo vilkuilla, mutta nehän tunnetusti muuttuvat viikon aikana hyvinkin paljon ja jouluaaton säätä on lähes mahdotonta ennustaa vielä. Noh, toivotaan parasta.
Joululahjahankinnatkin on tehty, lähestulkoon ainakin. Ihan hyvin oon jaksanu sännätä parissa kaupassa tekemässä tarpeelliset ostokset ja enää puuttuu se paketointiprosessi. Oonkin siinä tunnetusti niin törkeen hyvä..
Ensi viikolla töitä normaalisti ja perjantaina pääsee sitten viettämään hieman pidennettyä viikonloppua kun töihin tarvii tulla vasta 27. päivä. Jee! Silloin vielä pitäisi olla hiljaisinta aikaa tässä meikän työssä, joten lunkia viikkoa odotellessa. :)
Palailemisiin, pitää mennä tsiigailee noita vaalikoneita nyt vielä kun muistaa/ehtii/jaksaa.
Eetu
Talvi?
Onpas tuolla kivasti noita lumikinoksia ja silleen, not. Kiva se on joka aamu ulos astuessaan miettiä että joo, talvi, joulukin enää alle parin viikon päästä.. Sitten kohtaat pimeyden kylmyyden ja kosteuden, jäätävät mistraalituulet ties mistä päin maailmaa puhaltavat naamaasi jääkylmää vettä ja tajuat sillä sekunnilla olevasi umpijäässä, winwin.
Talvi jakaa luonnollisesti mielipiteitä, jotkut pitävät lumesta ja jotkut eivät. Mulle kyllä kävis se lumi, niin ettei sitä ois liikaa ja jos sopivan rapea -1 pakkaslukema pitäis sen maassa. Tietysti auringonpaiste olisi suotavaa jotta kaikkialla olisi valoisaa ja se ehkä edesauttaisi jaksamaan näinä pimeinä aikoina. Silti varsin hyvin tiedän, että sitten kun ne lumet tänne himalajalta jaksavat raahautua niin ne sitten laskeutuu maahan mitä todennäköisimmin sankoin joukoin. Jäätävät kinokset ja -7000C pakkaset piristävät raavaan työläisen elämää varsin mukavasti, not. Turhaan niitä vielä manaa, katotaan sitte ens vuonna.. ellei jouluksi ehdi tulla edes vähän väriä maahan. :)
Tänään oli piiitkästä aikaa jees töissä, sopivan rentoa eikä tarvinnut tuli perseen alla painella menemään. Ainoa miinuspuoli oli sitten kun tyräsin huolella ja parkkeerasin auton sitten niin, että kuskin puoleinen ovi josta ulos astuin oli suoraan iiiison parkkiksen ainoan (jätti)lätäkön yläpuolella, pludasin sitten huolella sinne ja se oli oikeesti syvä. Loppupäivän painelin läpimärällä jalalla, oli tosi kivaa. :D
Joulu tekee kovasti tuloaan ja se näkyy kaikkialla, jengi palloilee kaupoissa täysillä ja kamamäärä töissä on sen verran suuri ollut viime aikoina ja työpäivät ovat vaatineet sopivan tahdikasta sykähtämistä, en j a k s a . Silti joulutunnelma ympärillä ja jouluvalot tuovat silti hyvää mieltä ja piristystä. JA onneks koht saa mättää sitä hyvää ruokaa, se taitaa ihan rehellisesti sanottuna olla ainoa asia jota tällä hetkellä joululta odotan. :) Viis lahjoista! (oonkohan mä nyt sit aikuistunut, ainakin jollain tasolla.. kun ainakin pari lahjakääröä voisin mielelläni avata vaikken niitä kovasti odotakkaan………. :)
Lopuks viel päivän paras, tää on niin meitsi.
Eetu